Uva - kolmen kirjaimen kylä

Uvan esittelevät Uvan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Unto Pyykkönen Välipellosta ja kyläyhdistyksen jäsenet Helena Oikarinen Väisälästä, Markku Kemppainen Kanervasta ja Ville Kemppainen Tervolasta. Drone-kuvat ovat Tervolan Olavi Oikarisen ja kylätalo-kuvat Amie Aallon, jolla on isän äidin isän puolelta juuret Uvan Päällysmäellä.

Tämä esittely on verkkojulkaisu ja haastatteluun perustuva, mutta Uvasta on todella perusteellinen Uvan kyläyhdistyksen 536-sivuinen kirja: Uva - Kolmen kirjaimen kylä. Kirjasta saa syvälliset tiedot siitä, mitä tässä pinnalta raapaistaan.

Maisemaa hallitsevat vaarat ja vedet

Uva on keskellä Suomea, teältä on lyhyt matka joka paekkaan, avaavat uvalaiset esittelyn.

Matkailija kiinnittää Uvalla huomiota ympäröiviin vaaroihin ja vesiin: Iivaara, Varsavaara, Hietavaara, Humalavaara... Järviä on Iso-Uva ja Pikku-Uva osittain Paltamon puolella.

Syvä ja hitaasti virtaava Uva kuvattuna Halmenniemeltä Uvan kylälle päin.

Humalajärvi.

Uva koostuu kolmesta osasta

Uvan kolme osaa ovat Päällysmäki Peuravaaran suunnalla, Tolosenjoki Uva-järven toisella puolella ja Uva-kylän keskusta. Aikoinaan on ollut kolme kouluakin  - joka suunalla yksi. Viimeisimpänä toiminnassa oli Uvan koulu. Nykyään siinä vieressä on koulun tontista lohkaistu venevalkama. 

Uva-kirjassa (s. 78 - 88) selostetaan perusteellisesti Uvan koulujen vaiheita.

Luonto heijastuu talojen nimissä

Kylätalo rakennettiin talkoovoimin. Se on alkuun ollut Maamiesseuran talo - nykyään kylätalo.

Tanssie ja venekurssie on pijetty. Annikki Tähti on ollu kirkkaimpana tähtenä täällä ja Irwinihi on käöny. Myös monien tunnettujen laulajien historiassa on reissu Uvalla.

Viimeksi kansalaisopisto järjesti monenlaisia kursseja kylätalolla. Perinteisesti kyläläiset ovat pitäneet kylätalolla joulujuhlat, laulaneet kauneimmat joululaulut ja syöneet joulupuuron. Talo on vuokrattavana juhlakäyttöön.

Uvan kylätaloa on saapunut esittelemään kyläyhdistyksen puheenjohtaja Unto Pyykkönen Välipellosta.

Tällainen on Uvan kylätalon sali ovelta vasemmalle katsottuna.

Uvan kylätalon sali ovelta oikealle katsottuna.

Uvan kylätalon keittiö.

Ja tässäpä Uvan kylätalon play station.

Uvan kylätalon edessä näkyy haastattelijan ja kuvaajan Amie Aallon eli Puhakan Arjan auto. Hänen juurensa johtavat Uvan kylän Päällysmäen torppaan, josta torpparin poika Juho Kinnunen lähti töihin Kariniemen tilalle - Ristijärveä sekin. Siellä oli emäntänä papin tytär, ruotsinkielinen Maria Karoliina Forbus. Kahden vuoden työssäolon jälkeen Juho Kinnunen rohkeni kirjoittaa Maria Karoliinalle kosimakirjeen, joka on suvulla vieläkin tallessa. Lukea ja kirjoittaa Juho Kinnunen osasi kiertokoulun pohjalta. Kiertokoulun käyminen oli suositeltavaa, että osaisi lukea raamattua - enempi oppi ei kuitenkaan ollut tuon ajan käsityksen mukaan tarpeen. Juho Kinnunen ja Maria Karoliina Forbus vihittiin 3.7.1889. Avioliitosta syntyi esikoisena Elsa Maria, jonka poika Tuomas Johannes on Amien eli Arjan isä. Tämän takia Uvan kyläesittelyn tekeminen koskettaa Arjaa aivan erityisesti.

Esittelijät luettelevat asuttuja taloja, minkä muistavat: Mäkitupa, Siimes, Varjola, Erola, Pellonpää, Mäntylä.

Ja toeselle puolelle tietä: Päkki, Kanerva, Tervola, Kansala, kylätalo - jossa nyt istutaan tätä esittelyä tekemässä - Juntula, Erälä, Kekkola, Ensilä, Välipelto, Alila, Laene, Härköranta, Varvi, Väisälä, Mäkipirtti, Hovirinne.

Puuolangan suunnalla: Koivuaho ja Korkeakangas.

Vaarantien varressa: Tuijola, Vainio, Harjunpää, Hakala, Suojala.

Järventaakse päin: Toivoniemi, Karppala, Laitila, Taipale, Aho, Järvelä, Kunnas, Koivula, Tolosenjoki, Tapio, Toivola, Kivelä.

Uva-kirjassa on talot ja suvut käyty läpi hyvin perusteellisesti.

Mökkiläesie on jonnii verran, lisäävät esittelijät. Ja kevään kääntyessä kesälle monissa taloissa on kesä-asukkaita.

Vi(h)reä Uvan kylä.

Elinkeinot ovat pysyneet aikojen saatossa samoina

Pääasiassa maanviljelyllä ja mehtätöellä on ihmiset elättäny ihtesä. Kajaani-yhtiön työnjohtaja oli Pellonpäässä Heikki Juntunen. Ja Reino Huovinen Varjolasta oli liikennöitsijä, jolla oli linja-autoja ja taksi.

Elinkeino ei oo muuttunu miksikään - no, onhan ne vanahentunu eläkeläesiksi. Maanviljelyä aekansa mittakaavassa se on ollu. Karppalassa on ollu seppä. Ristijärven matkailukohde Karppalan mylly on osa Uvaa.

Nykyään maataloutta on muutamassa talossa, ja kaikki pellot on kyllä käytössä - maisemaa Uvalle tullessa hallitsevat peltoraiviot.

Tervola ja Mäkipirtti on maetotiloja. Erolassa on lihasikoja. Järvelän Artolla on lihakarjaa. Suutarin Markku viljelöö Koevulassa.

Työmaathan saatta kyläläesillä olla Kajjaania ja Suomussalamea myöten.

Kauppoja ei enää kylällä ole - aikoinaan niitä oli muutama.

Varjolassa oli kaoppahi. Tervolassa on ollu toenen kaoppa - Otto Kemppainen piti sitä.

Opettaja Komulaisellahi oli aikanansa kauppa omassa asunnossaan. Ja Pellonpäässäkin oli yhteen aikaan kauppa.

Postitoimisto ja puhelinkeskus on ollut Erolassa.

Nykyäänhän se on kylällä valokuitu, että telekkari näkkyy kirkkaasti ja kansainväliset Internet-yhteyvet pelovaa hyvästi.

Uva-kirjassa on kokonaisten lukujen verran selostettu kaupat ja elinkeinot pitkältä aikajaksolta.

Uvalaisten harrastukset ovat peri kainuulaisia

Ensimmäisenä mainitaan virkeä ja toimiva Uvan metsästysseura, jossa on 80 jäsentä. Isoa ja pientä riistaa metästettään - hirveä johdetusti hirviporukassa. 

Ihmiset kalastaa. Kaekkie luonnonantimie myö naotitaan. Koko kylä pyssyy kalassa ja riittää naapurikylilleki. Joka talossa on marjastajia.

Myös omavaraista juuresten ja kasvistenviljelyä löytyy jossain muodossa joka talosta.

Muut kuin luontoon liittyvät harrastukset löytyvät kirkonkylältä ja Kajaanista. Autot ja etäyhteydet mahdollistavat ne. Tällaisia harrastuksia ovat esimerkiksi hanurinsoitto ja tanssi. 

Uvalle on tullut paluumuuttajia

Uvalaiset tuntuvat viihtyvän kylällään: Mihinkä sitä kottoa lähtöö. Hyvä koti on täällä varmasti jokkaesella. Korona-aekana on tietysti vähä hiljentyny. Toemivimmat on metästysseora ja vesiossuuskunta - ja nukkuva kyläyhistys, lisäävät esittelijät itseironisesti.

Tulevan vuoden sähkölaskut pelottavat, ja kun aktiivi toimintaa on vallan vähän, myös kylätalon kohta on tulevaisuudessa kysymysmerkki.

Jonnii verran on nuorisoa tullu takasinki päen ja toeveissa on, että tulisi lissää. Kovasti ootamme lääkärie ja patologiakin kylälle. Täällä olisi paljon aineistoa, höystävät kyläläiset mustalla huumorilla.

Nuoret on opiskelleet ja tulleet takasi. Moni on kyllä lähtennä jos jonnii laisen haihatuksen perässä kauaski, mutta kyllä ne kesällä muistavat tulla kattoo rauhallista ja puhasta kotiseutua.