HINKU - mitä se on?

HINKU tulee sanoista HIiliNeutraalit KUnnat.

Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Päästöt lasketaan Hinku-laskentasäännön mukaan (mukaan lukien päästöhyvitykset). Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään muun muassa lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta. Kunnat kannustavat myös paikallisia yrityksiä ja asukkaita ilmastotekoihin.

Ristijärvi on liittynyt ilmastotyön edelläkävijöihin

Ristijärven kunta liittyi HINKU- eli hiilineutraalit kunnat-verkostoon vuonna 2023. Hinku-kuntia on nyt 99.

Toimintaa varten kuntaan perustettiin viiden hengen hinkuryhmä, jonka tehtäviä ovat:

• Kunnalle laaditaan vuosittain suunnitelma päästöjä vähentävistä investoinneista. Investoinnit hyväksytään seuraavan vuoden talousarviossa.
• Kunnalle laaditaan vuosittain hillintätoimien suunnitelma, joka osoittaa, millä toimenpiteillä ja investoinneilla kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään koko kunnan alueella. Suunnitelma sisältää suunnitellut investoinnit sekä keinoja asukkaiden ja paikallisten yritysten aktivoimiseen.
• Kunnan alueella toteutuneet merkittävimmät hillintätoimet kootaan vuosittain ja julkaistaan kunnan verkkosivuilla. Tieto tehdyistä toimista toimitetaan myös SYKElle (Suomen ympäristökeskus). Valtakunnallisesti kiinnostavat hillintätoimet voidaan viedä myös Kestävyysloikka-verkkopalveluun. Toimenpiteisiin liitetään mahdollisuuksien mukaan saavutetut päästövähennykset. SYKE voi tarvittaessa täydentää tiedot Kestävyysloikkaan.
• Kunnan henkilöstölle ja kunnanvaltuustolle tiedotetaan vuosittain hankkeen saavutuksista.
• Alueen asukkaille, yrityksille sekä maa- ja metsätalousyrittäjille viestitään ilmastonmuutoksen hillinnän mahdollisuuksista.

Hinkuryhmä

Ahti Mikkonen Syke-yhteyshenkilö
Pertti Raninen puheenjohtaja
Helka Tolonen
Matja Häyrynen
Juha Kanervo

KETS

Hinkuun liittyminen edellytti vuoden sisään tekemään myös Kuntien EnergiaTehokkuus-Sopimuksen (KETS). Kunta-alan energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunta-alalla vuosina 2017 - 2025.

Kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät allekirjoittavat liittyjäkohtaisen energiatehokkuussopimuksen, jossa ne sitoutuvat Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin. Sopimus tehtiin 2024.

Hinkuryhmän laatiman energiatehokkuussuunnitelman pääset katsomaan tästä linkistä. Suunnitelma päivitetään vuosittain.Sopimus ei siis pääty 2025 vaan tulee muuttumaan nykyisestä KETSistä JETSiin eli kyseessä on uusi Julkisen alan energiatehokkuussopimus 2026 - 2035. 

Tästä linkistä asiasta lisää: Energiatehokkuussopimukset 2026-2035_250425.pdf

Energian tehostamistoimia kunnassa

Ennen liittymistä on jo aloitettu muun muassa kiinteistöjen lämpötilojen lasku järkevälle tasolle, kiinteistöjen sisä- ja ulkovalaistuksen muuttamista ledeiksi sekä paloaikojen säätämistä, katuvalojen muutos ledeiksi ja paloaikojen säätämistä. On saatu pienennettyä sulakekokoja ja siten säästöjä myös sähkölaskussa. Kuntaan päätettiin hankkia aurinkopaneelit. Hanke on toistaiseksi hyllyllä, koska alkuperäinen sijoituspaikka ei sopinut.

Hinkuryhmän toimintaa

Hinkuryhmä on tiedottanut toiminnastaan Ristaos-lehdessä. 

Ryhmä kävi vierailemassa Puolangan biokaasulaitoksella tutustumassa kuinka yhdyskunta ynnä muusta jätteestä saadaan biokaasua. Tulevaisuudessa olisi mahdollista ristijärveläinen jäte toimittaa sinne jalostettavaksi. 

Kävimme myös tutustumassa Pihlajavaaralla erään maatilan uuteen aurinkovoimalaan, josta viljelijäpariskunnalla on ollut hyviä kokemuksia. Näistä molemmista on erillinen juttu alempana.

Hinkuryhmä seuraa mitä, energiatehokkuusrintamalla tapahtuu, kuten minkälaisia rahoitusmahdollisuuksia ja mitä uutta tekniikkaa on tulossa ja mitä muissa Hinkukunnissa on tehty.

Ryhmän tavoitteena on edistää vihreää siirtymää ja saada kuntaan uutta yritystoimintaa.

Pyrimme kannustamaan asukkaita energiatehokkuuteen, kuten ilma/vesi-lämpöpumppujen hankintaan, maalämpöön siirtymiseen ja aurinkopaneeleiden hankintaan.

Myös sähköauto on varteenotettava vaihtoehto maaseudullakin. Koululle on pystytetty sähköautojen 11kW latauspiste.

Kuntaan suunniteltuun tuulivoimaan suhtaudumme myönteisesti, kunhan se toteutetaan asukkaita ja luontoarvoja kunnioittaen.

Aikaisemmin laskettujen kiinteistöjen lämpötiloja sekä ilmanvaihtosäätöjen seurantaa jatkettu. Valaisimia vaihdettu ledeiksi, kun niitä on uusittu. Kirjastoon tullaan vaihtamaan seuraavaksi kaikki valaisimet ledeiksi.

Katvelan remontin yhteydessä on suunniteltu maalämpö yhdeksi vaihtoehdoksi nykyisen öljylämmityksen tilalle.

Mainittakoon, että kunnassa on meneillään hanke, jossa tullaan ennallistamaan Liejusuo.

Yleensä kaikessa rakentamisessa noudatetaan KETS:sta.

Yleensä nämä hankinnat tietävät myös rahallista säästöä ainakin pidemmällä aikavälillä.

Ristijärven Hinkuryhmä vieraili 7.6.2023 Puolangalla

Kävimme tutustumassa naapurikunnan biokaasulaitokseen. Laitosta esitteli kunnan tekninen päällikkö Marko Väyrynen ja
työnjohtaja Mika Klimenko.

Puolangan biokaasulaitos käynnistyi elokuussa 2022, ja nyt on koekäyttövaihe menossa. Käyttöaste nyt noin 10 %. Täysi kapasiteetti on 2,5 MW. Järjestelmää liitetyllä generaattorilla sähköä saadaan MAX 70kW. Laitoksella voidaan käsitellä kunnan ja lähikuntien (kuten vaikka Ristijärven) jätevesilietteet. Lisäksi voidaan syöttää muuta biojätettä kuten esimerkiksi marjanjalostuksen puristusjätettä ynnä muuta.

Tällä hetkellä kaasulla tuotetaan sähköä laitoksen omaan käyttöön. Jatkossa kaasua tullaan käyttämään kunnan kaukolämmön tuotantoon.

Reaktorikupu, jossa jäte muuttuu biokaasuksi.

Pumppuasema, jolla kaasu pumpataan generaattorille.

Generaattori, joka toimii biokaasulla. Päästötön!

HINKU-ryhmä vieraili Kiviön tilalla Pihlajavaaralla

25.6.2024 kävimme tutustumassa noin vuosi sitten asennettuihin aurinkopaneeleihin. Meidät ottivat ystävällisesti vastaan talon isäntä Juho ja emäntä Matilda.

Päätös paneeleiden hankinnasta tehtiin kevättalvella 2023. Investointituki paneeleiden hankintaan oli 40 %. Tuki myönnettiin maatalouden rahoituksesta. Maitotilalla sähköä kuluu ympäri vuoden. Myös kesällä sitä tarvitaan jäähdytyslaitteisiin ja vedenlämmitykseen. Takaisinmaksuajaksi arvioitiin 7 - 8 vuotta.
Avuksi otettiin energianevoja Esko Viitala, joka laati alustavan suunnitelman sijoituspaikasta, tehon tarpeesta ynnä muusta sellaisesta.

Järjestelmän tehoksi arvioitiin noin 40 kWp (kWp tarkoittaa paneeleiden yhteenlaskettua huipputehoa) ja yksi inventteri. (Invertteri muuntaa aurinkopaneelien tuottaman tasasähkön sähköverkossa käytettäväksi vaihtosähköksi).

Tarjouksia saatiin muun muassa Väreeltä, Lumpeelta, Paikallissähköltä sekä Sähkö-onni Oy:ltä. Osa toimittajista teki tarjouksen puhelun pohjalta ja osa, yleensä pienemmät toimittajat, kävivät paikan päällä jopa mittaamassa kohteen. Toimittajaksi valikoitui Sähkö-onni Oy Suomussalmelta.

Asennuspaikaksi löytyi tuotantorakennuksen vierestä sopiva rakennus, jonka toinen lape oli lähes suoraan etelään ja johon kaikki 87 paneelia mahtuivat.

Paneelit istuivat kuin hanska käteen katolle!

Hinkurymä "tenttaamassa" isäntäväkeä. Talon Jaakko-poika seuraa vierestä. Olisiko siinä tuleva isäntä jatkamaan tilanpitoa?

Asennus kesti nelisen päivää. Kaksi asentajaa laittoi paneelit katolle, ja sähköasentaja kävi tekemässä kytkennät. Paneeleille on 25 vuoden takuu siten, että 80 % tuottoa on oltava jäljellä. Inventterille takuu on 7 vuotta. Invetteri on kallein yksittäinen osa järjestelmässä.

Asennuksessa on otettava huomioon myös, että sähkökeskus on riittävän iso ja että sähköliittymää voi joutua suurentamaan, tähdentää isäntä Juho. Meillä riitti olemassa oleva pääsulake, mutta liittymäkaapelia täytyi vahvistaa. Onneksi sähköyhtiö hoiti tästä aiheutuvat kulut. Kaikki yhtiöt eivät välttämättä maksa tällaisia kuluja.

Katon täytyy olla oikeaan suuntaan. Puut ja muut rakennukset voivat aiheuttaa varjoja, ja ne näkyvät heti tuotossa. On myös otettava huomioon, että paneelien lämpiäminen leikkaa huipputehoa eli paras tuotto saadaan kylminä aurinkoisina päivinä, kuten keväisin ja syksyisin.

Meidän järjestelmämme huipputeho on hieman suurempi kuin omaan käyttöön tarvitaan eli myyntisähköäkin tulee hieman aurinkoisina päivinä. Toisaalta pilvisemmällä ilmallakin sähkö riittää omaan käyttöön. Ylimäärästä yhtiö maksaa pörssisähkön hinnan, joka ei ole kovin korkea.

Paneelit tuottavat sähköä huhtikuusta lokakuulle, eli käytännössä sulan ajan. Huipputehoksi on mitattu keväällä 350 kW. Koko vuoden tarpeesta saamme noin 20 % omaan käyttöön.

Kysyttäessä ovatko tilanomistajat tyytyväisiä hankintaan he totesivat hymyillen, että ainakin tähän asti.

Paneeleiden toimintaa voidaan seurata kätevästi kännykän näytöltä!

Mitä tulevaisuudessa?

Uusi valtuusto päättää HINKU-ryhmän kokoonpanosta. Hinku-ryhmä on vastannut myös KETSiin liittyvistä toimista. Voi olla, että tehtävät tulevat tarkentumaan tulevalla valtuustokaudella.

Joka tapauksessa Hinkun toimintaan ei näyttäisi tulevan muutosta, mutta KETS muuttuu JETSiksi, eli julkisen alan energiatehokkuussopimuksiksi, joihon kunnat kuuluvat. Uusi kausi alkaa 2026, ja siihen pitää tehdä uusi hakemus.

Lisätietoa näistä linkeistä

Energiatehokkuussopimukset 2026-2035_250425
https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-fi/hinku/
https://energiatehokkuussopimukset.fi/
https://energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/aineistot-ja-ohjeet/kunta-ala/

Palaute

Otamme mielellämme palautetta vastaan. Palautesivut löytyvät osoitteesta https://www.ristijarvi.fi/palaute.html.