Vesistö

Ristijärven vesistöstä kertoo Teuvo Väisänen, joka on opettajana valistanut monet ristijärveläissukupolvet asuinympäristömme erikoisuuksista. Vesistötarinaa havainnollistaa aluearkkitehti Ulla-Maija Oikarinen Maanmittauslaitoksen aineistosta laatimillaan kartoilla. Tarinaa kuvittavat kuvaajaverkostoltamme ja muilta kuvaajilta saamamme vesistökuvat.

Ristijärvi on Hyrynsalmen reitin varrella, kirkonkylän kohdalla. Ristijärvessä on lahtia niin, että ne muodostavat ristin: Pakarilahti ja Pohjaslahti; Vattuselkä on ristin osa etelään päin, ja Emäjoki tulee pohjoisesta. Putkonsalmi on Ristijärven ja Iijärven raja.

Kartan on Maanmittauslaitoksen aineistosta laatinut aluearkkitehti Ulla-Maija Oikarinen.

Karttakuva Ristijärvestä. Kartan on Maanmittauslaitoksen aineiston pohjalta tehnyt aluearkkitehti Ulla-Maija Oikarinen.

Vesistökohteet ja edempänä kertomuksessa mainitut matkailukohteet voi paikantaa suurpiirteisesti alla olevasta pienimuotoisesta kartasta, jonka aluearkkitehti Ulla-Maija Oikarinen on tehnyt Maanmittauslaitoksen aineistosta.*

Kartan on Maanmittauslaitoksen aineistosta laatinut aluearkkitehti Ulla-Maija Oikarinen.

Yksityiskohtaisemmin kohteita voi tutkia Ulla-Maija Oikarisen tekemästä isosta pdf-muotoisesta kartasta, jota pääsee lukemaan klikkaamalla tästä.

Ylävesillä suurin järvi on Kiantajärvi, johon tulee vesiä Venäjänkin puolelta. Kiantajärvi on muikkunsa takia kuulu kalajärvi. Kiantajärvestä lähtee Emäjoki Oulujärveä kohti.

Kuva: Maritta Karjalainen.

Emäjoki. Kuva: Maritta Karjalainen.

Emäjoki valjastettiin 50-luvulla. Seitenoikean voimalaitos valmistui 1958. Seitenoikean koskenlasku oli laskettavissa vielä 1957.

Viimeinen Emäjokeen tehty voimalaitos 60-luvulla on Leppikosken voimalaitos Paltamossa.

Kiantajärvestä lähdettäessä ensimmäinen voimalaitos on Ämmä. Siitä tulee nimitys Ämmänsaari, kahden lähtöhaaran välissä oleva kylä. Siitä alaspäin on Aittokosken voimalaitos Hyrynsalmen ja Suomussalmen rajoilla.

Uvajärven vesireitti tulee Iijärven Uvalahteen. Siinä ei ole voimalaitosta. Torvenkoskessa on kuitenkin mylly, jota kutsutaan Karppalan myllyksi. Sähkö myllyn pyörittämiseen on otettu Torvenkoskesta.

Vuokin vesistö tulee Venäjän puolelta ja laskee Ämmässaaren lähellä Emäjokeen.

Hyrynsalmella on Lietejoen vesireitti, joka lähtee Paljakan vaaralta ja päätyy Emäjokeen.

Hiisijärven reitti tulee Pienijoen kautta Emäjokeen. Hiisijärvi on kuuluisin järvemme sen kohtaaman ympäristökatastrofin takia. Se oli aikaisemmin yli 13 kilometriä pitkä, nyt ainoastaan kolme kilometriä. Järven pinta putosi katastrofissa 14 metriä.

Kuva: Eija Kurkinen-Kauppila.​​​​​​​

Pienijoki. Kuva: Eija Kurkinen-Kauppila.

Säännösteltyjä järviä

Sivuvirroista ainoastaan Pyhännänkoskella Hiisijärven vesistössä on voimalaitos. Pyhäntäjärvi on säännöstelty Pyhännänkosken voimalaitoksen vuoksi. Vaihteluväli on yli kaksi metriä.

Sululta alkaa kanava, joka vie Pyhännänkosken voimalaitokselle​​​​​​​

Pyhännänkosken kanavan sulku. Tuosta alkaa kanava, joka vie Pyhännänkosken voimalaitokselle. Kuva: Amie Aalto.

Kuva: Amie Aalto​​​​​​​

Näkymä Pyhännänkosken sillalta sulkua vastapäätä. Kuva: Amie Aalto.

Iso-Pyhäntä ja Pieni-Pyhäntä ovat peräkkäin. Pieni-Pyhäntä on Jokikylän kohdalla. Pieni-Pyhännästä lähtee Pienijoki, joka laskee Emäjokeen. Näiden jokien erikoiset sillat - Kalliokosken silta ja Kirnukosken silta - ovat Ristijärven matkailukohteita.

Kuva: Kirsti Haimila.​​​​​​​

Iso-Pyhäntä päiväsaikaan. Kuva: Kirsti Haimila.

Kuva: Kirsti Haimila.​​​​​​​

Iso-Pyhäntä auringonlaskun aikaan. Kuva: Kirsti Haimila.

Suurin säännöstelty järvi Kainuussa on Vuokkijärvi, jossa vaihteluväli on kuusi metriä. Siellä ei ole voimalaitosta, vaan Vuokkijärvi on säännöstelty padon avulla lisävetenä.

Iijärvi on säännöstelty Leppikosken voimalan takia. Vaihteluväli on toista metriä.
 

Drone-kuva: Eero Pyykkönen​​​​​​​

Heikkisensaari Iijärvessä. Drone-kuva: Eero Pyykkönen.

Kuva: Pertti Tolonen.​​​​​​​

Iijärveen laskevan pienen Heikkisenjoen suisto. Kuva: Pertti Tolonen.

Vesireitit ovat tuoneet vaurautta mutta myös tuhoa

Rappasotien aikaan 1500-luvulla venäläiset veivät vesireittiä pitkin Manamansalon kirkonkellon ryöstösaaliina Solovetskiin.

Suomen suurin tervahauta - 150 tynnyriä tervaa - on poltettu Koskenkylällä. Tynnyrit on viety soutamalla Oulun tervaporvareille. On melottu Tervajärveltä Mustavaaran Tervajokea pitkin Pikku-Pyhäntään ja sieltä Emäjoelle.

Ristijärvellä koettiin suuri onnettomuus 20 - 30-luvulla, kun viisi isäntää lähti veneellä helluntain aikaan hakemaan Hyrynsalmelta siemenviljoja. Hyrynsalmella liittyi isäntien joukkoon vielä Mutkalan isäntä, joka oli Hyrynsalmella asioilla. Koskenlaskijana oli Matti Moilanen, Väärälän Matti. Kun vene Matti Moilasen ohjaamana rupesi laskemaan Seitenoikean koskea, joka oli tulvassa, niin lasti liikahti ja vene kaatui. Viisi isäntää hukkui. Yksi veneessä ollut pelastui Junkkosen kosken kohdalla tarttumalla jokeen nojaavaan kuuseen. Myös laskija Matti Moilanen pelastui. 

Matti Moilanen halusi 1933 vielä kerran laskea Seitenoikean kosken. Hän hukkui tätä yrittäessään. Myös toinen tuolloin pelastunut hukkui myöhemmin. Tapahtumasta on tehty laulu, jonka on sanoittanut paltamolainen Antero Möttönen ja johon sävelen on tehnyt ristijärveläinen muusikko Ressan Lassi.

Valjastetun vesistön raakku- ja kalakantaa elvytetään

Emäjoki on ollut kuuluisimpia raakku- eli helmisimpukkajokia. Valokuvaaja ja raakunpyytäjä Konrad Hollo on saanut yhden Suomen suurimmista, 11-millisen, helmen. Tarina kertoo, että se koristaa kuningatar Elisabetin kruunua. Helmellä on aikoinaan ostettu maatila.

Raakunpyynti on ollut raakaa puuhaa. Kun tuhat raakkua on avattu, niin on saattanut löytyä yksi helmi. Lapissa on vieläkin kuorikasoja tämän jäljiltä.

Nyt raakkukantaa koetetaan elvyttää. Taimen on raakun lisääntymiselle välttämätön isäntäkala. Järvitaimenen luonnonkiertoa pyritään vahvistamaan Kalasydän-kalatiellä Leppikosken voimalaitoksella Paltamossa, ja sen toivotaan elvyttävän myös Hyrynsalmen reitin raakkukantaa.

Hydraulinen Kalasydän-kalatie on suomalainen innovaatio kalankulun mahdollistamiseksi vaellusesteen yli. Leppikosken yläpuolelle laskevista sivujoista löytyy taimenkannan elinkierrolle välttämättömiä elin- ja lisääntymisympäristöjä.

Vaelluskalojen elinympäristöjä kunnostetaan myös Torvenkoskeen ja Tolosenjokeen. Lisäksi Hyrynsalmen reitille tehdään järvitaimenen pienpoikasistutuksia, joilla pyritään leimauttamaan taimenia Emäjokeen ja näin vahvistamaan luonnonkiertoa.

*Sisältää Maanmittauslaitoksen selkokartan ja rinnevarjostuksen 10/2021 aineistoa. Lisenssi: https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi.