Liejusuon ennallistaminen - ilmastoteko Ristijärvellä
Meidän pieni kuntammekin osallistuu ilmastotalkoisiin. Päätettiin ennallistaa suo, joka oli ojitettu joskus1950-luvulla työllisyysvaroin tarkoituksena kasvattaa talousmetsää. Metsä jäi kuitenkin kitukasvuiseksi eikä tuottanut toivottua tulosta. Ennallistaminen nimensä mukaisesti palauttaa suon ennalleen, jolloin saadaan turpeen hajoaminen loppumaan ja suo sitomaan uutta hiiltä pysyvään, luonteeltaan fossiiliseen hiilivarastoon. Lisäksi kokemuksesta tiedetään palautetun suon houkuttelevan vesilintuja, kuten taveja, mikä kohentaa kohteen riista-arvoja. Lisäksi suokasvit kuten marjat hyötyvät.
Hanke lähti siitä, että Arto Tolonen ja Juha Kanervo, joilla molemmilla oli kokemusta soiden ennallistamisesta, olivat keskustelleet Liejusuon (60 ha) palauttamisesta. Arton tuttu Olli Turunen Suomen Luonnonsuojeluliitosta sittemmin soitti, olisiko Ristijärvellä Puolangan kunnan tapaan tarjota suokohteita ennallistukseen. Arto tarjosi Ristijärveltä Liejusuota, joka osoittautui erinomaiseksi ennallistuskohteeksi. Arto hoiti asian Ristijärven kunnassa, samoin hakkuiden toteutuksen. Luonnonsuojeluliitossa Olli vastasi kaivinkonetyön organisoinnista.
Asia on ollut esillä kuntalaisille järjestetyssä metsätaloussuunnitelman esittelyssä vuonna 2022.
Hanke hyväksyttiin kunnanhallituksessa kyseessä olevana vuonna.
Viimetalvena hakattiin suolta valtaosa puista ja ojat tukittiin. Hakkuissa saatiin mukavasti energiapuuta, josta kunta sai myyntituloa. Ensi talvena ennallistaminen viimeistellään kaivinkoneella peittämällä loput ojat ja kaivamalla allikoita sorsalinnuille.
Kävimme syksyllä 2025 Liejusuolla Arton ja Ollin kanssa paikan päällä. Todettiin, että työ oli edistynyt suunnitelman mukaan.
Olli Turunen ja Arto Tolonen tarkastavat Liejusuon tilannetta syksyllä 2025.
Arto seisoo peitetyn ojan päällä.
Tällaisia allikoita kaivetaan lisää lintuja varten.
Ilmakuva Liejusuosta syksyllä 2025.
Teksti: Hinku-ryhmä, Arto Tolonen
Kuvat: Olli Turunen, Arto Tolonen, Pertti Raninen
Olli Turusen raportti hankkeesta
Kaikki toimintamme on avointa ja julkista, joten kerron mielelläni hankkeesta enemmänkin. Luonnonsuojeluliitto on ennallistanut viime vuosien aikana yli 2 000 ha eri maanomistajien mailla soita. Rahoitus on tullut yksityisten ihmisten ja yritysten lahjoituksista. Tavoitteena on tehdä onnistuneita ja maanomistajia innostavia ennallistushankkeita, joissa palautetaan soita ja samalla vesiluontoa ennalleen.
Liejusuon ennallistuksen (kaivinkonetyö, suunnittelu, raportointi) maksoivat Lumene ja Tallberg- yhtiöt. Molemmat ovat vuosien ajan tukeneet Luonnonsuojelululiiton soiden ennallistustyötä. Yhtiöt saavat vastineeksi hyvää, myönteistä julkisuutta ja konkreettisia luonto- ja ilmastotekoja, joita voivat kertoa omissa ympäristöraporteissaan rahoittaneensa.
Tallberg on perheyhtiö, ja heille luonnonsuojelun tukeminen on perheen arvojen mukaista toimintaa, jota he haluavat tukea. Samoin Lumenen päättävät tahot näkevät luonnon ennallistuksen yhtiön arvojen mukaisena toimintana, ja he ovat olleet henkilökohtaisesti vaikuttuneita ennallistusten tuloksista, joihin he ovat Tallbergin omistajien tapaan päässeet tutustumaan ihan paikan päälläkin muun muassa Ilomantsin Piitsonsuolla.
Ennallistuksen hyödyistä
Luontovaikutuksia on vielä liian aikaista arvioida, paitsi että vesi ja suon pintarakenne ja osin kasvillisuus ovat jo varsin hyvin lähteneet palautumaan. Lajiston ja luontotyyppien palautumisen osalta tiedämme tilanteen paremmin muutaman vuoden päästä. Luonnonsuojeluliitto seuraa ennallistuksen jälkeen suon kehitystä.
Ilmastovaikutuksiin lasketaan tulevina vuosina se hiilen määrä, joka jää purkautumatta suolta, kun suo vettyy. Samalla alkaa myös sitoutumaan uutta hiiltä, jonka maanomistaja halutessaan voi raportoida, kun aiheesta ja suon kehityksestä tiedetään enemmän. Paljon puhuttuja metaanikaasuja ei laskelmissa huomioida, koska ne ovat samat kaikissa vaihtoehtoisissa skenaarioissa. Ne ovat suon luontaisia kaasuja, joiden syntyminen ei ole suoraan ihmisen aiheuttamaa. Ilman ennallistusta metaania tulee myöhemmin, jolloin lopputulos on metaanin osalta sama. Ero eri vaihtoehtojen välillä tulee siitä, kuinka paljon suon turpeen pysyvää hiilivarastoa ehtii siinä välissä hävitä, jos suon antaisi vain itsestään palautua ilman ennallistusta.
Puuston hiilivarasto suolla menetetään hakkuissa, mutta se ei tässä tarkastelussa ole ratkaisevaa kahdesta syystä. Maanomistajalla on periaatteessa mahdollisuus säästää sama puumäärä jossain toisessa kohteessa, kuten puronvarsikorvessa tai metson soiden alueella. Silloin metsään jää sama määrä hiiltä, mutta toisin kuin suolla, ei puuston kasvu hajota turpeen hiilivarastoa. Puun hiili myös palautuu ennen pitkää ja taas vapautuu ilmakehään puun kuollessa, toisin kuin turpeen hiili, joka on varastona pysyvä.
Ennallistuksella saadaan myös positiivisia vesistövaikutuksia, koska ojista ei tule enää turvepäästöjä viereiseen taimenjokeen. Suolle tehtiin kaivinkoneella laajoja allikoita, joihin aiemman kokemuksemme perusteella on odotettavissa sorsalintujen invaasiota. Toivottavasti saamme Liejusuosta hyvän riistakohteen, mikä on ollut yksi ennallistuksen tavoitteista.
Kaiken kaikkiaan tämä on ollut erinomainen projekti ja olen tähänastisiin tuloksiin hyvin tyytyväinen. Olen erityisen vaikuttunut hakkuutyön toteutuksesta, koska se on tehty huolella ja saatu siitä kunnan kassaan rahaakin. Liejusuo oli hyvin niukkapuustoinen ojitettu suo, josta on vaikeaa saada puustoa korjattua kannattavasti. Kaivinkoneiden työn jälki on minusta parhainta, mitä tästä maasta löytyy. Loput suosta on tarkoitus ennallistaa ensi keväänä lumien sulettua.
Olli Turunen