Katsomme tulevaisuuteen luottavaisin mielin

Alkuvuoden blogissaan kunnanjohtaja Petteri Seppänen käsittelee vuoden 2022 keskeisimpiä asioita: hyvinvointialuevaaleja, kunnan taloutta, ympäristöterveydenhuollon organisointia ja kuntastrategiaa.

Aluevaalit kolkuttelevat jo ovella. Valmistautuminen vuoden 2023 alusta toimintansa aloittavaan hyvinvointialueeseen on hyvässä vauhdissa. Vaaleissa valitaan edustajat päättämään hyvinvointialueen toiminnasta.

Kainuun kehyskunnille on erityisen tärkeää saada mahdollisimman suuri joukko päättäjiä aluevaltuustoon, jotta pientenkin kuntien ääni saadaan riittävällä tavalla kuulumaan. Vain äänestämällä voit vaikuttaa siihen, ettei valta keskity yksinomaan keskuskaupungin Kajaanin käsiin.

Vuoden 2022 talousarvio on alijäämäinen 

Talousarvio kuluvalle vuodelle on noin 650 000 euroa alijäämäinen. Taseeseen kertynyt ylijäämä hupenee ja painuu miinukselle. Kunnan omassa toiminnassa on jo vuosia tehty säästötoimenpiteitä niissä rajoissa, missä se on ollut mahdollista.

Pienen kunnan taloudessa, missä soten maksuosuus on yli 65 % kaikista menoista, ei vuositasolla ole mahdollisuutta saavuttaa sote-menojen kasvua vastaavaa säästöä. Kunnallisveroprosentti nostettiin 22:een ja joistakin pienistä avustuksista luovuttiin talousarviossa.

Talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimia päästään toteuttamaan suunnitelmavuosina. Vuoden 2023 jälkeen talouden hallitseminen ja ennustaminen tulevat helpottumaan, kun alati kasvavista sote-kustannuksista on päästy eroon.

Sote-uudistuksen vaikutus kunnan talouteen

Kunnat ovat vuonna 2021 ja vuoden 2022 talousarvioissaan antaneet ruhtinaallisen suuren potin sote-toimintojen rahoittamiseen. Tällä on vaikutuksia kahteen suuntaan. Hyvinvointialue saa suuremman rahoituksen ja kuntien tulevien vuosien valtionosuuksien määrä pienenee. Kunnat ovat tietoisesti antaneet tulonsiirtoa hyvinvointialueelle eli valtiolle omasta tulevaisuuden rahoituksestaan. 

Ristijärven kunta ei tähän maailman menoon pystynyt vaikuttamaan. Käytännössä muut Kainuun kunnat sanelivat soten maksuosuudet, ja perussopimus velvoittaa kuntaa vuoden 2022 loppuun saakka. 

Vaihtoehtona olisi ollut sote-menojen suitseminen ja ruotuun laittaminen. Siihen ei Kainuusta tahtoa löytynyt. Nämä asiat tulevat uudella hyvinvointialueellakin käsille jo heti alkumetreistä alkaen. Valtio tuskin tulee hyväksymään sitä, että menot sen kun kasvavat vuosittain. Pää tulee pian vetävän käteen. Toimintoja joudutaan sopeuttamaan pienempiin menoraameihin, mikä tarkoittaa sitä, että jostakin on luovuttava tai tehtävä asioita toisin edullisemmalla tavalla. Kun samaan aikaan on tiukennettu hoitajamitoituksia ja hoitotakuuta, on työvoimapula, väestö ikääntyy, hoidontarve kasvaa, hinnat ja palkat jatkavat kasvuaan, on suuri huolen aihe se, että toimintoja joudutaan rajoittamaan ja keskittämään.

Lähipalvelut ja lääkäri pitää löytyä jatkossakin jokaisesta kunnasta. Tässä edunvalvonnassa riittää hyvinvointialueen valtuutetuilla työnsarkaa.

Ympäristöterveydenhuollon organisointi vielä ratkaisematta

Hyvinvointialueen valmistelutoimielin esitti loppuvuodesta 2021 kunnille, että ympäristöterveydenhuolto siirretään hyvinvointialueen hoidettavaksi. Tämä edellytti, että kaikki Kainuun kunnat tekevät asiasta valtuustoissaan päätöksen. Asian valmistelu jäi viime metreille, eikä kuntien kanssa asiasta neuvoteltu etukäteen.

On vaikea tehdä päätöksiä, jossa sitoudutaan vuosiksi, ota tai jätä asettelulla ja ilman etukäteisneuvotteluja maksuosuuksien määräytymisperusteista. Vaikka ympäristöterveydenhuolto olisikin siirtynyt hyvinvointialueelle, olisi se jo pelkästään rahoituksen erillisyyden vuoksi jouduttu ”irrottamaan” hyvinvointialueen toiminnassa. Valtio ei sitä toimintoa rahoita, vaan kunnat. Eurot on pidettävä tiukasti erillään valtion rahoista.

Asian suhteen on haasteita, hoitipa toimintaa mikä organisaatio tahansa. Tämäkin asia on järjestettävissä tavalla tai toisella.

Uusi kuntastrategia valmisteilla

Valmistautuminen hyvinvointialueen tuloon siirtyy valmistelutoimielimeltä 1.3.2022 uudelle aluevaltuustolle, joka jatkaa valmisteluja niin, että hyvinvointialueen toiminnot käynnistyvät 1.1.2023. Kevään aikana laitetaan vuoden 2021 tilinpäätös pakettiin ja vahvistetaan kesäkuussa. Vuosi 2021 oli tappiollinen soten kustannusten kasvun vuoksi.

Kontiomäki–Pesiö-ratahanke vaikuttaa kunnassa niin, että useita ylikulkupaikkoja suljetaan ja yhdistetään rakentamalla uusia kulkuteitä.

Kesään mennessä laadimme kuntaan myös uuden kuntastrategian ja uudistamme hallintosääntöä. Tiukasta taloustilanteesta huolimatta katsomme tulevaisuuteen luottavaisin mielin. 

Hyvää alkanutta vuotta! Pidetään itsestämme ja läheisistämme huolta.

Petteri Seppänen
Kunnanjohtaja