Kunnanisän vaalikevään katsaus

Kunnanjohtaja Petteri Seppänen kertoo tämän vuoden ensimmäisessä blogissaan mietteitään maailman, Euroopan ja Ristijärven kunnan tilasta.

Tätä kirjoittaessani presidentinvaalit ovat parhaillaan käynnissä. Ensimmäisen kierros on takana ja loppurutistus tapahtuu vaalipäivänä 11.2.

Presidentin rooli ja arvovalta ovat nousseet uuteen tärkeään merkitykseen turvallisuustilanteen muututtua Euroopassa. Suomen turvallisuus on Natoon liittymisen jälkeen suuremmilla harteilla mutta kuitenkin omalla vastuulla ja omissa käsissä. Yhteiskuntaamme koetellaan monilla tavoin. Hypridivaikuttaminen on tätä päivää. Varautumisessa on otettava uusia askeleita laajalla rintamalla. Uudelta presidentiltä on lupa odottaa kaiken kansan presidenttiä, joka yhdistää kansakuntaamme ja tuo sisäistä turvallisuutta. 

Muuttunut maailmantilanne vaikuttaa meidän jokapäiväiseen elämäämme kallistuneina polttoaineiden ja sähkön hintoina. Vuoden vaihteessa ja tammikuun ajan meillä oli moneen vuoteen normaali talvi paukkupakkasineen. Sähkön hinta kipusi pahimmillaan 2,30 euroon kilowattitunnilta. Oma sähkön tuotanto Suomessa ei riitä. Kansa venyi uskomattomaan energiansäästötalkooseen, ja sähkön riittävyys turvattiin ilman säännöstelyä. Kukapa ei säästäisi noilla hinnoilla. Sähköenergiaa tarvitaan yhä enemmän tulevina vuosina. Euroopan tasolla sähkön hinta on Suomessa ollut halvimmasta päästä. Tuuli- ja aurinkovoiman lisäämiselle Suomessa ja myös täällä Kainuussa on edelleen tilausta. 

Kaima-Petterin hallitusta ja hallitusohjelmaa koetellaan parhaillaan. Poliittiset lakot on otettu aseeksi. Niillä on vaikutusta yhteiskunnan tehtävien hoitamisessa – jokapäiväisessä elämässämme myös kunnassa.

Maailma muuttuu ja myös rakenteiden on muututtava. Sähköautoiluun siirtyminen on yksi murros, jossa työttömäksi jää kymmeniä tuhansia työntekijöitä Euroopassa. Eikö sähköautotuotantoa olisi jo nyt laitettava kiivaalla vauhdilla pystyyn Euroopassa ja Suomessa, sen sijaan että Kiina suoltaa liukuhihnalta meille tuotteita? Tullit ovat aina olleet tasaamassa taloudellista valtatasapainoa maailmassa. Siinä olisi yksi keino paikata talouttamme. Myös työnteon luonne on muuttunut ja muuttuu. Joustoja tarvitaan molempiin suuntiin, sen sijaan, että pidetään kaikin hampain vanhasta kiinni. Onko ne vanhat ”hyvät ajat” enää tätä päivää? Ken tässä muutoksessa onnistuu, seisoo selviytyjien joukossa tulevaisuudessa.

EU-vaalit pidetään kesäkuun alussa

EU:n parlamenttiin tarvitaan jämäköitä edustajia pohjoisen ja itäisen ulottuvuuden puolestapuhujiksi. Metsätalous ja maatalous ovat tikun nokassa eurooppalaisessa päätöksenteossa. Luontoarvot, ilmastonmuutos, hiilinielut ja ilmaston lämpeneminen ajavat säätämään yhä tiukempia rajoituksia. Keinot ja toimet on saatava balanssiin.

Euroopan etelälaidalla lämpötilat nousevat. Täällä pohjolassa ilmaston lämpenemistä tammikuun paukkupakkasilla pidettiin vitsinä. Muutokset vaikuttavat tänne pidemmällä aikajänteellä. Edunvalvonnassa on nämä maantieteelliset erot syytä saada huomioiduiksi. Eteläeurooppalaisten mielestä Suomessa ei osata hoitaa metsiä, ja maailman tehokkain pullonpalautusjärjestelmä joutaa romukoppaan. Muutama EU-valtio ajaa vahvasti omia etujaan. Yksimielisyyttä vaativa päätöksenteko on käytännössä seisahtunut - Unkarin yksin pystyy estämään EU:n tuen Ukrainaan! Hypridivaikuttamisen yksi tavoite on estää päätöksenteko. Sitäkö tämä jo nyt on?

Kunnan tilinpäätöstä tehdään ja toimintaa suunnitellaan

Viime vuoden tilinpäätöstä laaditaan parhaillaan kevään aikana. Vielä tällä hetkellä tulos ei ole selvillä, mutta talouden seurannan perusteella tulossa pitäisi olla kohtuullinen tilinpäätös. Kevään aikana keskustelaan valtuustossa tulevien vuosien toiminnasta, toimintojen sopeuttamisesta vastaamaan niin taloudellisia resursseja kuin järkevää tehtävien hoitoa pienessä kunnassa.

Työvoimauudistus vuoden 2025 alusta lisää kunnan kuluja, vaikka luvattu on, että tehtävien siirto valtiolta kunnalle ei lisää kuntien kustannuksia. Puhutaan työvoimapulasta, mutta rakenteellista työttömyyttä on kuitenkin edelleen jokaisessa kunnassa. Työttömyyttä aiheuttaa myös työkyvyn puutteet. Siinä on paljon petraamisen varaa. On yhteiskunnan etu, jos työkyky ja -halu säilyisi jokaisella läpi työuran. Tähän tarvitaan myös toimivia sairaanhoito-, terveys- ja hyvinvointipalveluita. Kun vaivaan saa avun heti, säästetään tilanteen pahenemisesta aiheutuvat kalliit erikoissairaanhoidon kustannukset. Lähipalvelut lääkärinvastaanottoineen ovat kultaakin arvokkaampia palveluita, joilla saadaan aikaan säästöjä pitkässä juoksussa. Erikoissairaanhoitoon joutuminen tai pääseminen ei aina ole kilometreistä kiinni, muutoin kuin hengenhädässä. 

Palveluiden keskittäminen yksinomaan Kajaaniin Kaksin mäelle ei välttämättä ole Kainuun mittapuussa parhaiten säästöjä tuova ratkaisu. Rakenteellista muutosta hyvinvointialueen toimintojen sopeuttamisessa on kyettävä tekemään muutoinkin kuin ympäryskuntien toimintoja lopettamalla ja keskittämällä. Kunnan veto- ja pitovoima elinvoiman näkökannalta edellyttää toimivia ja saavutettavia palveluita. Jos ja kun palvelut loppuvat, alkaa näivettymisen tie. Ihmiset muuttavat herkästi palveluiden perässä muualle.

Kohti kevättä ja valoa mennään. Parhaat ulkoilukelit ovat käsillä valkoisilla hangilla kevätauringon lämmittäessä kulkijaansa.

Näillä kunnanisän ajatuksilla toivotan kaikille hyvää alkanutta vuotta!

Petteri Seppänen
Kunnanjohtaja