Haasteelliset ajat ennen hyvinvointialueen alkamista 2023

Syyskyyn toisena päivänä Kainuun kunnat ja Kainuun sote neuvottelivat ensi vuoden talousarvion raamista. Tuleva vuosi on viimeinen sote-vuosi. Vuoden 2023 alussa aloittaa uusi hyvinvointialue, jonka valtio rahoittaa. Raamineuvotteluissa palveluiden järjestämisen lisäksi haarukoidaan tulevan vuoden soten talousarviota ja kuntamaksuosuutta toiminnan rahoittamiseksi. Kunnat vahvistavat omissa talousarvioissaan vuosittain kuntamaksuosuuden ja sotevaltuusto soten talousarvion. Talousarvioiden laatimiseksi kunnissa tarvitaan jo hyvissä ajoin tieto tulevasta kuntamaksuosuudesta ja tilaisuudessa päätettyä lukua pidetään usein lopullisena.

Soten toimintamenot ovat viimeisten vuosien aikana eri syistä - muun muassa palkkaharmonisoinnista, koronakuluista, yleisistä hintojen ja palkkojen noususta ja uuden sairaalan velan takaisin maksun alkamisesta - kääntyneet huimaan kasvuun. Tämän vuoden osalta arviot talouden toteumasta talousarvion lähtötilanteeseen verrattuna liikkuvat 26 - 36 miljoonan euron lisärahoituksen tarpeena. Tuo lisärahoitus on kuntien maksettava soten toimintamenoihin, koska sote ei voi tehdä alijäämäistä tilinpäätöstä.

Ensi vuoden talousarvioraamin osalta todettiin, että on tehtävä ”realistinen” budjetti, jolla toiminnot voidaan toteuttaa. Alibudjetointia ei tehdä. Soten esittämää kuntarahoitusosuutta kuitenkin viilattiin alaspäin ja päädyttiin 320,5 Me:n kuntamaksuosuuteen. Lopputuloksesta ei tuollakaan luvulla ole varmuutta, eli lisämaksua voi tuonkin jälkeen olla tulossa.
Ristijärven kunnan taloudelle nuo luvut tarkoittavat noin 800 000 euron lisämenoa vuosittain tänä ja ensi vuotena. Kunnan kaikista menoista 70 % on jo nyt sotemenoja. Se raha ja säästöt, mihin kunta omalla toiminnalla voi vaikuttaa, on olemattoman pieni tuon suuruisten lisämenojen kattamiselle. Kunnan talouden perälauta on tullut vastaan. Kunnan tase painuu miinukselle ja kriisikuntakriteerit ovat kohta käsillä.

Esitin tilaisuudessa, että sote selvittää vielä kuluvan vuoden aikana, mitä palveluita sote pystyy ja kykenee tuottamaan kunnille erilaisilla pienemmillä kuntamaksuosuuksilla (290 Me, 300 Me ja 310 Me). Samalla esitin, että perussopimus avataan ja säädetään tilapäinen maksukatto niin, että kunnalla on paremmat mahdollisuudet selviytyä soten loppuvuosista uudelle hyvinvointialueelle velkaantumatta ja kriisiytymättä. Esitykseni ei saanut kannatusta. Kajaanin edustajat totesivat, ettei perussopimusta avata. 

Kantanamme ilmoitimme, että Ristijärven kunta ei hyväksy esitettyä maksuosuutta. Pyysin kirjaamaan eriävän mielipiteen asiassa. Samoin teki Paltamon kunnanjohtaja. Kaikki kunnat eivät siten ole alustavastikaan hyväksyneet tulevaa soten maksuosuutta, kuten Kainuun Sanomien uutisoinnista 14.9.2021 voi päätellä.

Ristijärven uudella kunnanvaltuustolla on edessään kunnanjohtajan kuvailemien ongelmien ratkaiseminen.