Ristijärvellä toimii syyslomaviikon ajan Pyrylässä taidekeskus - se saattaa saada jatkoakin

Taidekeskusta pitää Tiina Hirvonen Kainuun lasten ja nuorten kulttuurikeskuksesta eli Kultturasta ristijärveläisten avustamana. Tervetuloa katsomaan, tapaamaan toisiaan ja kahvittelemaan - ja tekemään taidetta. Herkko 3,5 v kävi taidekeskuksessa maanantaina, ja parasta olivat keksit.

Ristijärven taidekeskus aukesi maanantaina 17.10.2022 Pyrylässä. Tiistaina ennen taidekeskuksen toisen päivän aukeamista oli Yle Kajaanin toimittajakin paikalla, ja kulttuurikeskuksesta oli juttua radiossa.

Maanantaina taidekeskukseen kävi tutustumassa kymmenisen ihmistä. "Tänään varmaan tuplaantuu kävijämäärä", arvelee Tiina tiistaiaamuna.

Maanantain kävijöissä oli kaiken ikäisiä ristijärveläisiä ja yksi perhe Keski-Suomesta. He tekivät luontoaiheisia maalauksia. Yhteiseen lippunauhaan tuli viiri, joka oli omistettu koiralle. Lippunauhaan kootaan koko viikon ajan eri eliöille omistettuja viirejä.

"Täällä on lukunurkkaus ja siellä luontoaiheisia kirjoja. Täällä taas on ristijärveläisen kuvataiteilijan Keräsen Riikan teoksia, joita voi katsella. Täällä voi maalata ja piirtää", kertoo Tiina taidekeskuksen eri pisteitä esitellen.

Taidekeskuksessa on mahdollista myös ommella.

Perjantaina on taidekeskukseen avustajiksi tulossa muutama yläkoululainen. Lisäksi tehdään Ristijärven metsäradiota, niin että Tiina nauhoittaa kävijöiden luontomuistoja ja viikon lopuksi editoi ne yhdeksi nauhaksi. 

Siitä mitä Ristijärven taidekeskuksessa saadaan viikon aikana aikaan, lähtee osa kiertämään Korpien yhteisötaideteos -projektin näyttelyyn. Näyttelyyn tulee osuuksia kaikista Kainuun kunnista, ja se kiertää kaikissa Kainuun kunnissa. 

Syyslomaviikon Ristijärven taidekeskus on ensimmäinen kokeilu. Sen pohjalta mietitään, voiko taidekeskuksia tulevaisuudessakin pitää, ehkä myös eri vuodenaikoina, ja olisiko toimintaa mahdollisuus jatkaakin.

Ristijärven taidekeskus on ainutlaatuinen

Ristijärven taidekeskus on vastaanotto, johon voi tulla kuka vain. Muualla Kainuussa tapahtuvat yhteisötaideteokset eivät ole saman muotoisia. Suomussalmella tehdään yläkoululaisten kanssa räppia Uma Nissin kanssa, ja Kuhmossa ja Kajaanissa Paula Vilmi tekee varjotaidetta. Sotkamossa Totti Korpua tekee sarjakuvia nuorten kanssa. Puolangalla tehdään Puolangan savesta eli kaoliinista veistoksia nuorten kanssa ja koululla sanataidetta Hanna Kaisa Vainion ohjaamana. Paltamossa tehdään koululaisten kanssa podcastia ja tekstiiliteoksia.

Kulttura on lasten ja nuorten kulttuurin järjestäjä, yhdistäjä ja tiedottaja

Kainuun lasten ja nuorten kulttuurikeskus eli Kulttura on perustettu 2016. Siinä on tällä hetkellä kaksi työntekijää: taiteilija-pedagogina Tiina Hirvonen ja tuottajana Roosa Yrjölä. Toiminnan rahoittavat osin opetus- ja kulttuuriministeriö, Kainuun kunnat ja eri projektirahoitukset sekä jäsenmaksut. Yhteistötaideteokset kuten Ristijärven taidekeskus on Taiteen edistämiskeskuksen apurahalla toteutettu projekti.

Kulttura on lasten ja nuorten kulttuurin järjestäjä, yhdistäjä ja tiedottaja. Viime vuonna on kuntien kanssa yhteistyössä tehty kulttuurikasvatussuunnitelmia. Tämä tarkoittaa, että vuosittain lasten ja nuorten kasvatukseen tulee kuuluvaksi erilaisia kulttuurisisältöjä. Näin kaiken ikäiset ja eri lähtökohdista tulevat lapsen pääsevät osalliseksi kulttuurista.

Tiina on alunperin Pohjois-Karjalan tyttöjä ja nyt muuttamassa Kajaaniin

Tiina Hirvonen on aloittanut Kultturassa elokuun lopulla. Tiina on Aalto-yliopistosta (entisestä Taideteollisesta Korkeakoulusta) valmistunut kuvataidekasvattaja. Kuvataidekasvattajaksi voi valmistua Aalto-yliopiston lisäksi Lapin ja Jyväskylän yliopistoissa.

Tiina on lähtöisin Pohjois-Karjalasta, Rääkkylästä. Kuvataiteilijaksi hän opiskeli Kentissä, Etelä-Englannissa. Hän on asunut myös Portugalissa ja Islannissakin pari vuotta. Sieltä hän palasi Joensuuhun, mistä sitten lähti opiskelemaan Helsinkiin. Nyt hän on muuttamassa Kajaaniin, ja hän toivoo voivansa tehdä ristijärveläisten kanssa yhteistyötä lisääkin. 

Tiina on toiminut Hyrynsalmella Mustarindassa ja tutustunut siellä Keräsen Riikkaan. Taidekeskusviikon ajan hän asuu Riikan luona Karhulankylässä.

"Ristijärvellä on ollut tervetullut olo. Keräset ovat olleet tosi vieraanvaraisia. Kylätalo on antanut ilmaiseksi tilat ja yhdistyksen talkoolaiset ovat tarjonneet apua. 4H on lahjoittanut tavaroita, S-Market ja kirjasto ovat olleet yhteistyössä mukana ja Jokikylästä Mertasen Markku on auttanut mainoskylteissä.

"Yllättävän paljon täällä tapahtuu näin pieneksi paikaksi", ihmettelee Tiina. "Kirjasto on kerrassaan hieno, on Virtaala, on hyvät lenkkeilymahdollisuudet..."

Tiinalla on Ristijärven-keikalla mukana rescue-koiransa, siperianhusky Hera. Hän oli Heraa ulkoiluttaessaan bongannut haukun perusteella ristijärveläisen siperianhusky-kennelin ja käynyt siihen tutustumassa.

Tiina Hirvosen siperianhusky Hera on taidekeskuksessa kuin kotonaan.

Tiinan huomiot ristijärveläisistä ydinarvoista käyvät yksiin sen kanssa, miten ristijärveläislähtöinen Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Laura Kallatsa ne tiivisti: yhteen hiileen puhaltaminen, talkoohenki; työmoraali; optimismi ja kyky huomata hyvä tavallisessa elämässä.

"Tervetuloa taidekeskukseen loppuviikoksi", sanoo Tiina haastattelun lopuksi. "Ei tarvitse olla taidekokemusta. Voi tulla tapaamaan muita - matalalla kynnyksellä ja koko perheen voimin. Minulle voi soittaa ja tiedustella taidekeskuksesta numerosta 040 146 8273."

Matjan ja Herkon kokemukset taidekeskuksesta

Matja Häyrynen kävi 3,5-vuotiaan Herkko-poikansa kanssa taidekeskuksessa maanantaina.

"Sehän näytti tosi mukavalle", kuvailee Matja. "Olin innossani siitä, että taidekeskus käy kaikille, vanhoille ja nuorille."

"Myös taidekeskuksen lähestymistapa, luonto, on helppo lähestymistapa taiteeseen. Luonto on jokapäiväistä ja läsnä tässä kenelle vaan. Jokainen ymmärtää taidetta itsestään tuosta lähtökohdasta. Taidekeskuksessa tekeminen oli osallistuvaa, ei pelkästään katsomista."

"Luonto ja taide - missä se on se raja?" pohtii Matja. "Metsässä liikkuessa huomaa, että puu on kuin taideteos ja revontulet on kuin maalaukset taivaalla."

"Taidekeskuksessa oli tosi mukavaa se, että vaikka se oli sisällä, se oli myös ulkona. Ulkoa saattoi hakea juttuja sisälle ja katsoa niitä mikroskoopilla. Parasta oli yhteisöllisyys, kaikki yhdessä."

Kun Matja tiistaina oli kysynyt Herkolta, mikä oli maanantaina taidekeskuksessa parasta, oli Herkko vastannut: "Keksit."

"Olihan siellä tusseja ja piirtämistäkin", lisää tähän Matja nauraen.

Tässä on näkyvillä taidekeskuksen tuotoksia.

Matjan haaveena taideprojekti

Haluaisin tehdä taideprojektin, kertoo lopuksi Matja haaveestaan. Sellaisen ympäristö-/yhteisötaideprojektin, johon jokainen tekisi osuutensa omista lähtökohdistaan ja jossa hyödynnettäisiin itselleen tarpeetonta tavaraa.

Pappilanranta on meillä talvella hyödyntämätön. Haluaisin sinne fyysisiä taideteoksia. Toisaalta projektissa taideteos voisi olla laulu, näytelmä, tanssi... 

Ajatuksena olisi just se, että se yhdistäisi ihmisiä - kaikkia ristijärveläisiä. Osan tekisivät ihmiset, jotka asuvat hoitokodissa, osan koululaiset, yhdistykset ja kaveriporukat. Voisi olla myös yksittäisiä teoksia. 

Tuntuu, että tämmöistä ehkä juuri tarvittaisiin. Täällähän on pakko vetää yhtä köyttä, että ylipäänsä ollaan olemassa ja kylä kehittyisi. Pitää hyödyntää alueita, joita ei käytetä.

Minulla on huoli siitä, että nykyään lapsilla on hirveästi keskittymisongelmia; tietokoneet ja pelit vain kiinnostaa. Vaarana on, että lapset vain pelaa koko loman. Siksi minusta tällainen taidekeskus on loistava, ihan helposti lähestyttävä juttu. Tästä kannettaan yhteistä vastuuta.