Laajennettu oppivelvollisuus

Mitä laajennettu oppivelvollisuus tarkoittaa ja keitä se koskee?

Laajennettu oppivelvollisuus astui voimaan vuonna 2021 ikäluokka kerrallaan. Jatkossa oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto) tai vastaavan ulkomaisen koulutuksen.

Uusi oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1.8.2021, mutta oppivelvollisuuteen liittyvä hakeutumisvelvoite on tullut voimaan vuoden 2021 alusta lukien. Velvoite hakeutua ja jatkaa toisen asteen koulutuksessa vaikuttaa käytännössä niihin nuoriin, jotka keväällä 2021 ovat perusopetuksen 9. luokalla (pääosin vuonna 2005 syntyneet). Tästä ikäluokasta alkaen oppivelvollisuuden laajentaminen koskee kaikkia peruskoulusta toiselle asteelle siirtyviä nuoria.

Oppivelvollisuuden laajentaminen koskee niitä nuoria, jotka suorittavat perusopetuksen oppimäärää oppivelvollisina 1.1.2021 tai sen jälkeen. Jos nykyinen perusopetuslain mukainen oppivelvollisuus on päättynyt ennen 1.1.2021, henkilö ei tule oppivelvollisuuden laajentamisen piiriin. Oppivelvollisuuden laajentaminen ei siis koske vuonna 2003 tai sitä aiemmin syntyneitä henkilöitä, vaikka he vielä parhaillaan suorittaisivat perusopetuksen oppimäärää, koska heidän perusopetuslain mukainen oppivelvollisuutensa on päättynyt ennen vuotta 2021.

Kuva: Tiinaliisa Portano

Ristijärveläisnuoria maastopyöräreittien avajaisissa loppukesästä 2020 Keskuskoulun rehtorin kuvaamina.

Missä perusopetuksen jälkeistä oppivelvollisuutta voi suorittaa?

Perusopetuksen jälkeinen oppivelvollisuus suoritetaan pääsääntöisesti lukiokoulutuksessa tai ammatillisessa koulutuksessa. Lukiokoulutuksessa oppivelvollisuutta voi suorittaa suorittamalla nuorille tai aikuisille tarkoitettua lukion oppimäärää. Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillista perustutkintoa tai ammattitutkintoa. Myös ylioppilastutkintoon osallistuminen katsotaan oppivelvollisuuden suorittamiseksi. Oppivelvollisuus päättyy ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon suorittamiseen.

Oppivelvollisuutta voi suorittaa myös perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen väliin sijoittuvassa nivelvaiheen koulutuksessa. Nykyisiä nivelvaiheen koulutuksia ovat perusopetuksen lisäopetus (ns. kymppiluokka), lukiokoulutukseen valmistava koulutus (LUVA) ja ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA). Syksystä 2022 alkaen nämä koulutukset yhdistetään uudeksi yhtenäiseksi koulutuskokonaisuudeksi, tutkintokoulutukseen valmentavaksi koulutukseksi (TUVA).

Oppivelvollisuutta voi suorittaa myös kansanopistojen oppivelvollisille suunnatussa koulutuksessa. Vaativaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat voivat suorittaa oppivelvollisuuttaan työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (TELMA).

Oppivelvollisuutta voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena.

Oppivelvollisuuden keskeyttäminen

Oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä säädetään oppivelvollisuuslain 7 §:ssä.
Perusteita oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämiselle ovat:

oppivelvollisuuden suorittamisen estävä pitkäaikainen sairaus tai vamma

äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa (käytännössä vanhempainpäivärahan saamisen ajalta)

tilapäinen ulkomailla oleskelu (esim. vaihto-opiskelu, perhe muuttaa tilapäisesti ulkomaille)

elämäntilanteeseen liittyvä muu painava syy, joka estää oppivelvollisuuden suorittamisen.

Oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämistä voi hakea sekä perusopetuksen aikana että perusopetuksen jälkeisessä oppivelvollisuuskoulutuksessa. Päätös oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä tehdään oppivelvollisen taikka hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa hakemuksesta. Oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä päättää opetuksen tai koulutuksen järjestäjä tai oppivelvollisen asuinkunta, jos nuorella ei ole opiskelupaikkaa.

Oppivelvollisuuden suorittaminen keskeytetään pääsääntöisesti määräaikaisesti eli oppivelvollisuuden suorittamisen esteenä olevan olosuhteen arvioidun keston ajaksi. Oppivelvollisuuden suorittaminen voidaan keskeyttää toistaiseksi ainoastaan silloin, jos oppivelvollisuuden suorittamisen estävä sairaus tai vamma on luonteeltaan pysyvä.

Tilapäisen ulkomailla oleskelun ajaksi oppivelvollisuuden suorittamisen voi keskeyttää vain, jos oppivelvollinen osallistuu oppivelvollisuuden suorittamista vastaavaan koulutukseen ulkomailla tai hänen muutoin voidaan katsoa suorittavan oppivelvollisuutta ulkomailla oleskelun aikana.

Jos oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämistä haetaan sairauden tai vamman taikka vaikean elämäntilanteen vuoksi, ennen päätöksen tekemistä selvitetään, onko oppivelvollisuuden suorittaminen mahdollista yksilöllisten valintojen, yksilöllistämisen, välttämättömien tukitoimien tai kohtuullisten mukautusten avulla.

Oppivelvollisuuden keskeyttämistä haetaan tästä linkistä löytyvällä lomakkeella. Ohjeet lomakkeen täyttöön ja palautukseen löytyvät hakemuksesta.

Oppivelvollisuuden keskeyttäminen muusta kuin hyväksyttävästä syystä

Jos oppivelvollinen nuori on aikeissa keskeyttää opintonsa, koulutuksen järjestäjän on selvitettävä yhdessä oppivelvollisen ja hänen huoltajansa kanssa mahdollisuudet suorittaa opintoja muussa oppimisympäristössä tai mahdollisuudet hakeutua muuhun koulutukseen. Tarvittaessa vaihtoehdot selvitetään yhteistyössä toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän kanssa. Koulutuksen järjestäjän on lisäksi selvitettävä oppivelvollisen saamien koulutuksen järjestäjän tukitoimien riittävyys sekä tarvittaessa ohjattava oppivelvollinen hakeutumaan muiden tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin.

Jos oppivelvollinen opiskelija itse ilmoittaa eroavansa oppilaitoksesta eli keskeyttävänsä opinnot, eroamispäätöstä ei voida tehdä ennen kuin oppivelvollinen on osoittanut, että hänellä on uusi opiskelupaikka. Jos opiskeluoikeus on päättymässä opiskelijan runsaiden poissaolojen vuoksi, tulee koulutuksen järjestäjän selvittää oppivelvollisen tilanne ennen opiskeluoikeuden päättymistä koskevan päätöksen tekemistä. Ennen eronneeksi katsomista koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa oppivelvolliselle sekä hänen huoltajalleen ja muulle lailliselle edustajalleen, että oppivelvollinen voidaan katsoa eronneeksi, jos hän on ilman perusteltua syytä poissa opetuksesta.

Jos koulutuksen järjestäjä ei saa tietoa, että oppivelvollinen on jatkanut opintojaan toisessa oppilaitoksessa, tulee asiasta tehdä ilmoitus oppivelvollisen asuinkunnalle. Oppivelvollisen huoltajan tai muun laillisen edustajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua (OVL 9 §).

Opiskelupaikan osoittaminen

Jos oppivelvollinen ei vapaaehtoisesti hakeudu koulutukseen tai ei saa opiskelupaikkaa, hänelle osoitetaan opiskelupaikka nivelvaiheen koulutuksessa eli perusopetuksen lisäopetuksessa, ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa tai lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa. Syksystä 2022 lähtien opiskelupaikka osoitetaan uudessa tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (TUVA). Jos oppivelvollisella ei ole valmiuksia tutkintotavoitteisen koulutuksen suorittamiseen, opiskelupaikka osoitetaan työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (TELMA).

Opiskelupaikan osoittaminen on asuinkunnan tehtävä. Ristijärvellä opiskelupaikan osoittaa moniammatillinen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sivistyspäällikkö, joka myös tekee lopullisen päätöksen. Soveltuvan opiskelupaikan osoittamisessa on otettava huomioon alueen koulutustarjonta, oppivelvollisen kodin ja oppilaitoksen välinen etäisyys ja kulkuyhteydet, erityisen tuen tai vaativan erityisen tuen tarve, opetuskieli sekä oppivelvollisen henkilökohtaiset toiveet. Ennen opiskelupaikan osoittamista  kuullaan oppivelvollista sekä huoltajaa.

Oppivelvollisuuslain mukaan oppivelvollisen on aloitettava opinnot hänelle osoitetussa opiskelupaikassa viipymättä.

Oppivelvollisuuteen ja oppivelvollisuuden keskeyttämiseen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä:

Perusopetuksen opinto-ohjaaja Tuula Väisänen, tuula.vaisanen@edu.ristijarvi.fi, 044 7159 374 

Sivistyspäällikkö/rehtori Tiinaliisa Portano, tiinaliisa.portano@ristijarvi.fi, 044 7159 334