Keskuskoulun uudet opettajat Atte, Laura ja Virve yhdistävät uusia näkemyksiä perinteisiin

Elokuun alussa aloitti Keskuskoululla kolme uutta opettajaa: Atte Leinonen, Laura Karkkulainen ja Virve Juntunen. He kertovat taustastaan ja kokemuksistaan Keskuskoululla.

Minä, aloittaa Atte Leinonen, oon Jokikylän kauppias-Leinosen poika ja käyny aikanaan Jokikylän kyläkoulua. Minulla on hiihtotausta. Kyläkoulussa ei pystyny joukkuelajeja tekemään, kun lapsia oli niin vähän, mutta hiihtoa oli hyvä harrastaa. Minulla on kaksi siskoa, ja toinen siskoista on täällä Attendolla töissä.

Atte Leinonen.

Virve Juntunen on Suomussalmelta. Ensimmäiset Juntuset ovat tulleet Kainuuseen Jokikylään. Kymmenen vuotta olen asunut Kajaanissa ja asun edelleen, sieltä kulen.

Virve Juntunen.

Laura Karkkulainen on pohjois-karjalainen - perheestä, jossa kaikki ovat opettajia. Karkkulaisia on vain noin 100 koko Suomessa. Meitä on neljä lasta, kertoo Laura. Kitteellä on meijän isän puolen suvun juuret.

Asun Sotkamon Hiukassa, oon asunu neljä ja puoli vuotta. Sotkamon lukiossa olin neljä vuotta. Olin opettajana, en oppilaana - Attehan oli oppilaana, virnistää Laura.

Laura Karkkulainen.

Aten työsarka on moninainen

Atte, Virve ja Laura aloittivat elokuun ensimmäinen päivä. Atte on luokanopettaja 3. - 4.-luokille. Se on yhdysluokka, eli kaikki ovat samassa.

Monta muutakin toimea minulla koulussa on, jatkaa Atte. Yläkoululaisia opetan taito- ja taideaineissa: käsityöt, liikunta ja kuvataide.

Tähän tulin aikonaan Jokikylän kyläkoulusta kuuvennelle luokalle, ja kävin peruskoulun tässä loppuun. Sitten menin Sotkamon urheilulukioon - se hiihtoura vei mukanaan. Aloitin opiskelun Oulun yliopistossa ja sain kasvatustieteen maisterin tutkinnon valmiiksi Jyväskylän yliopistossa.

Olin valmistumisen jälkeen Riistavedellä opettajana ja asuin Kuopiossa kolme vuotta. Meille synty lapsi kesäkuussa, ja tultiin tänne, kun täällä on vielä tukiverkostoa eli isovanhemmat lähellä, ja oli tuttu työpaikka tarjolla. Luokanopettaja-vaimo on äitiyslomalla, hoitaa nyt Aarni-poikaa.

Muutettiin Ristijärvelle vuokralle, mutta jätettiin Kuopioon vielä asunto. On lyhyt työmatka, ja saadaan lapselle aikaa. Ristijärven valtti on myös vauvauinti Virtaalassa - sitä ei monessa paikkaa Kainuussa oo tarjolla, ei Kajaanissa eikä Vuokatissa. Sieltä asti tulevat vauvojaan uittamaan. Ristijärvellä asuessa on luonnonrauha ja kiireettömyyden tuntu.

Virve on elämänsä ammatissa

Virve on Aten vaimon Ida Pitkäsen sijainen, ja hän toimii esiopettajana. Minulla on viittä vaille valmiit luokanopettajan paperit, kertoo Virve, mutta en halua valmistua luokanopettajaksi, en halua niin tavoitteellista - unelmieni ammattitoive eskariopettajana on toteutunut. Olen ollut 26 vuotta eskarilaisten kanssa.

Nykypesti on kesäkuun alkuun asti, mutta jatkosta en tiedä, koska talousarvio on vielä vaiheessa. Lapsitilanne on Ristijärvellä hyvä. Syksyllä on eskariin tullu kaksi uutta lasta - Sotkamosta muuttaneita. Oon elämäni ammatissa.

Lauran toi hiihto Kainuuseen ja Ristijärvelle

Ajan Ristijärvelle töihin Sotkamosta - 52 kilometriä suuntaasa, kertoo Laura. Viime maanantaina meinasin pammauttaa kunnon metsäpeuralaumaan Laahtasen kohdalla.

Kävin peruskoulun Pyhäselässä, joka nykyään on liitetty Joensuuhun. Kävin Joensuun normaalikoulun lukiossa luonnontieteellis-matemaattisen linjan ja jatkoin siitä Itä-Suomen yliopistoon, jossa luin matematiikkaa pääaineena ja sivuaineina fysiikkaa, kemiaa ja kasvatustiedettä. Tutkintonimikkeenä on filosofian maisteri.

Outokummussa Kummun koulussa oli valmistumisen jälkeinen eka työvuosi yläkoulun puolella. Sieltä lähti Finnairille lentäjäksi yksi nainen, niin menin sen sijjaiseksi. Imatralla oli toinen vuosi, Kosken yläkoulussa, ihan Imatrankosken kuppeessa. Aina olen valinnut työ- ja asuinpaikan niin, että hiihto-olosuhteet ovat kunnossa ensilumenlatuja myöten.

Kainuun murre on minulle outo - oon kuin ummikkona ulkomailla täällä. Porukkakin tuntuu oudolta, kun kukaan ei puhu juuri mitään.

Aineitani täällä ovat matikka, fysiikka, kemia ja liikunta - Aten kanssa pittää yrittää vettää liikuntaaki yläkoululaisille.

Uusilla opettajilla on osaamista mutta välineitä tarvitaan

Ristijärven koululla on ollut kokeneita opettajia, ja eläköitymisen myötä lähtee valtavasti kokemusta ja hiljaista tietoa pois, puhkeaa puhumaan Atte. Virve on rautainen ammattilainen ja tosi kokenu, hän jatkaa, me Lauran kanssa tuuvaan uudenlaista näkökulmaa, jotakin uutta. Laura on yläkoululaisille tosi ammattilainen noissa aineissa. Tiedän kyllä varmasti neljän vuoden lukio-open kokemuksella hyvin sen, mitä tietoja ja taitoja peruskoulun päättävillä tulisi olla, jatkaa Laura.

Tässäpä Keskuskoulun uudet opettajat yhteiskuvassa: Laura Juntunen, Atte Leinonen ja Laura Karkkulainen.

Se tässä koulussa on iso vahvuus, Atte jatkaa, kun tullee isommasta koulusta, että kaikki täällä opettaa kaikkia ja kaikki tuntee kaikki, niin se luo yhteisöllisyyttä; pystyy opettaja pitämään kaikista huolta.

Kylillä tuntee, että tämä on meijän koulun oppilas, jatkaa Laura. Siitä tulee huomattavasti syvempi suhde lapsiin. Minua lapset muun muassa kannustavat ladun varressa, kun olen lenkillä tai kisoissa, ja vapaa-ajalla ollaankin kuin parhaita kavereita.

Vanhojen opettajien eläköitymisen jälkeen me tuuvaan uutta näkemystä, ja se virkistää kuvaa, sanoo Atte. Me tuuvaan viimeisintä tietoa siitä, miten ympätä esimerkiksi teknologia eri oppiaineisiin järkevällä tavalla. Meillähän on viimeisin oppi, mutta uusi ei välttämättä toimi, ennen kuin nuoret opettajat saa kokemuksen tuomaa tietoa. Lapset syntyvät aivan yhtä lahjakkaina kuin 30 - 40 vuotta sitten, mutta monista oppiaineista on karsittu valtavasti pois tiedollisia sisältöjä.

Laura jatkaa: Aika paljon saan opettajauran loppupuolella olevalta isältäni vinkkejä, miten jokin asia kannattaa tehdä tai opettaa ja mitä vaadittava osattavan. Käytän myös edelleen omien yläkouluaikaisten vihkojen esimerkkejä hyödyksi tuntiesimerkkeinä matikassa, kun aikoinaan ne asiat tuli niin hyvin niitten avulla itse opittua. Silloinhan oltiinkin PISA-tutkimustulosten mukaan maailman parhaita.

Ristijärven keskuskoulu on kiltti ja rohkea. Sehän oli ensimmäisenä esimerkiksi ottamassa iPadeja käyttöön. iPadit hankittiin kunnan tuen lisäksi hankerahalla. Lapsilla on nykyään keskittymishaasteita puhelimen käytön takia. Täällä pistettiin voimaan puhelimen käyttökielto koulupäivän aikana tämän lukukauden alusta. Keskuskoululla osataan tehdä rohkeasti asioita ja uudistua. Mutta digitalisaation päivittämisessä on silti valtava työ. Pioneerityöhön saatiin aikoinaan kunnalta rahat, mutta nuo laitteet ovat nyt vanhentuneet. Tavoitteena on hankkia uudet. Koetetaan kasvattaa lapsia siihen, millaisella asenteella ja taidoilla nämä lapset lähtevät maailmalle. Ristijärveläisethän ovat maailmalla pärjänneet, ja sitä on syytä vaalia.

Ammattikoulussa on nyt valtavasti  etäopetusta, lukio on täysin digitaalinen. Peruskoulun pitää antaa digitaaliseen valmiuteen pohjia. Niinpä digitaitojen opetus ja TVT eli tieto- ja viestintätaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää oppia edes yksinkertaisimmat asiat eli sähköposti, erilaiset tiedostomuodot, Excel-laskenta, PowerPoint…

Laura vielä täsmentää: Mielellään neuvoisin vähän valmiuksia kaavaeditorin ja symbolisten laskimien käyttöön esimerkiksi lukioon lähteville yseille keväällä. Korostan joka tapauksessa oppimisessa asioiden ymmärtämistä ja matemaattisen ajattelun kehittämistä, koska jatko-opinnoissa ja työelämässä CAS-laskimet hoitavat kyllä sen rutiininomaisen raskaan ja aikaa vievän laskentatyön. Aivoja ne eivät pysty korvaamaan.

Ristijärveläislapset ovat hyvin käyttäytyviä

Me tuodaan Lauran kanssa uutta näkemystä, sanoo Atte, mutta se täytyy yhistää siihen vanhaan, mitä täällä on, täällähän on vahvat perinteet ja vahvat toimintatavat. Lapset on tosi hyvin käyttäytyviä - lieveilmiöitä on vähemmän kuin isoissa paikoissa. Tupakointia ei ole ollenkaan, jatkaa Laura, Imatralla sai puuttua koko ajan.

Tämä on turvallinen, tosi hyvä koulu, ja lähiympäristö on turvallinen. Täällä on hyvä yhteishenki. Täällä kasvaa semmosta porukkaa, joka pärjää. Väkilukuun suhteutettunahan täällä on eniten valmistuneita tohtoreita koko Suomessa. Niin, meillä on tohtoreita ja maailmanmestarihiihtäjiä. Kunnan lapsista 20 prosenttia käy Ristijärven Pyryn hiihtokoulussa. Vanhoilla meriiteillä ei kuitenkaan voida ratsastaa, vaan pitää panostaa tulevaisuuteen.

En ehkä olisi päätynyt tänne opettajaksi, paljastaa Laura, jos en olisi jo vuotta aikaisemmin edustanut Ristijärven Pyryä hiihdossa. Hiihdon takiahan minä alun perin Kainuuseen tulin, kun täällä on luonnonlunta ja paljon tasokkaita kisoja.

Meidän pitäisi nyt pyrkiä antamaan lapsille nykyajan vaatimusten mukaisia taitoja, ja siihen tarvittaisiin esimerkiksi uusia tietokoneita, 3D-tulostin ja laserleikkuri. Meillä opettajilla olisi siihen osaamista, mutta me tarvitaan koululle välineitä, että saadaan lapsille osaamista ja kädentaitoja.

Liikuntapaikkojen ylläpitäminen ja investoinnit, kiteyttää Atte, ovat tärkeitä lasten ja nuorten sekä kyläläisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Ulkojään ja latujen tekeminen hyvissä ajoin saa porukkaa liikkeelle myös kouluajan ulkopuolella. Siitä suuri kiitos jäädyttäjille ja latukuskille.

Muualta ja perinteisestä työpaikasta tulleena ilahduttaa, päättää keskustelun Virve, että täällä kunnioitetaan perinteitä niin paljon.

Lasten leikkihuone Keskuskoululla - leikkiparatiisi, kuten Atte esittelee. Opettajien haastattelu ja kuvaus tapahtui täällä, kuten kuvien taustasta huomaa.