Näin vastanneiden mielestä Ristijärveä tulisi kehittää

14.2.2020

Ristijärveläisiltä ja Ristijärven kehittämisestä kiinnostuneilta kysyttiin 27. - 31.1.2020 Ristijärven vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista. Kysely toteutettiin yhteistyössä Ristijärven kunnan ja Elävä Kainuu Leader ry:n hallinnoiman Vapaat Verkostot -hankkeen kanssa.

Päävahvuuksia luonto ja sijainti

Ristijärven suurimmaksi vahvuudeksi nousi luonto: luonnon kauneus ja puhtaus, vesistöt, kivet, vaaramaisemat, metsästysmaat... Rauhallisuus ja hiljaisuus koettiin myös vahvuutena.

Sijainti keskellä Kainuuta viitostien varrella koettiin vahvuutena. Luontoa, Saukkovaaraa ja sijaintia toivottiin hyödynnettävän muun muassa matkailussa.

Kulttuuri, sivistystoimi ja kirjasto mainittiin vahvuuksina, samoin harrastusmahdollisuudet. Myös yhteistyö ja yhteisöllisyys samoin kuin ihmiset, lapsiystävällisyyskin, nousivat Ristijärven vahvuuksiksi.

Peruspalvelut, turvallisuus, asumisen ja kiinteistöjen edullisuus mainittiin vahvuuksina.

Asenne ja rohkeuden puute suurin heikkous

Ristijärven suurimmaksi heikkoudeksi mainittiin asenne ja rohkeuden puute.  Puolankalaista "mitäpä se hyvejää" -asennetta on Ristijärvelläkin. Kateus, väheksyminen ja sisäänpäinlämpiävyys olivat myös sanoja, joilla asennetta kuvattiin. Rohkeutta kaivattiin lisää.

Toiseksi heikkoudeksi nousi väestönrakenne samoin kuin palvelutarjonnan väheneminen ja puute.  Useassa kommentissa toivottiin palvelutarjontaan ruokapaikkaa.

Markkinoinnin ja viestinnän puute koettiin heikkoutena, samoin päätöksenteon kulttuuri.

Yritysten puute mainittiin heikkoudeksi, samoin majoitustilojen puute, vuokra-asuntojen puute ja työpaikkojen vähyys.

Lapsiperheet ja nuoriso tulisi huomioida nykyistä paremmin ja lopettaa brändäytyminen seniorikunnaksi.

Matkailun kehittämisessä suurimmat mahdollisuudet

Ristijärven mahdollisuutena nousi esiin matkailun kehittäminen. Erityisesti Saukkovaaraa ja Ristijärven Pirttiä toivottiin kehitettävän edelleen. Mahdollisuutena nähtiin myös monipuolisten reittien kehittäminen ja luontomatkailu. Hyvät hiihto- ja harrastusmahdollisuudet nousivat esiin. Markkinoinnin ja viestinnän kehittäminen nähtiin näihin liittyvänä mahdollisuutena.

Sijainti koettiin mahdollisuudeksi. Pitäisi vain kehittää keinot, joilla matkailijat saataisiin pysähtymään Ristijärvelle. Keinoista tuli toteuttamiskelpoisia ehdotuksia. Kohtuuhintainen tontti- ja asuntotarjonta koettiin mahdollisuudeksi.

Yrittäjyyden ja palveluiden kehittäminen samoin kuin yhteistyö koettiin mahdollisuutena. Puu- ja muiden luonnontuotteiden, kuten marjojen, jatkojalostaminen olisi Ristijärvelle sopiva yrittäjyyden ala.

Kulttuuri, lapsiperheiden tukeminen, osaamisen tukeminen ja käyttäminen, etätyö ja koulutus olivat myös mainittuja mahdollisuuksia.

Väen väheneminen suurin uhka

Ristijärven suurimpana uhkana pidettiin väestön vähenemistä ja väestönrakennetta. Ristijärvelle toivottiin lisää lapsiperheitä, mutta samalla koettiin, että lapsiperheitä ei huomioida tarpeeksi.

Toiseksi uhkatekijäksi nousi asenne ja rohkeuden puute. Palveluiden puute ja väheneminen huolestuttivat monia. Ruokapaikkaa toivottiin. Oman kunnan yrittäjiä toivottiin tuettavan ja kauppoja käytettävän.

Markkinoinnin ja viestinnän puute koettiin uhkana ja niiden kehittäminen mahdollisuutena. Markkinoinnissa ja viestinnässä toivottiin korostettavan keskeistä sijaintia sekä asumisen hyviä puolia.

Paikallisen päätöksenteon kulttuuri ja yrittäjyyden puute nousivat uhkiksi, samoin työpaikkojen vähyys sekä ammatillisten- ja jatkokoulutusmahdollisuuksien puute.

Sanoista tekoihin työpajojen avulla

Ristijärveläiset ja Ristijärven kehittämisestä kiinnostuneet ansaitsevat kiitoksen aktiivisuudestaan. Vastausprosentti väkilukuun suhteutettuna oli itäisten Kainuun kuntien paras - kyselyynhän osallistuivat myös Hyrynsalmi, Suomussalmi, Sotkamo ja Kuhmo.

Ristijärveläisten vastaukset olivat asiallisia ja ehdotukset toteuttamiskelpoisia. Kyselyn avulla saatuja ehdotuksia ruvetaan työstämään huhtikuussa järjestettävissä työpajoissa. Työpajojen järjestäjänä toimii Elävä Kainuu Leader yhteistyössä Ristijärven kunnan kanssa.